Barcelonan tunnelmia

Terveiset Barcelonan "hanimuunereilta"! Kotiuduimme viime sunnuntaina häämatkaltamme Barcelonasta, jota voisi mielestäni kuvailla kauniiksi ja kummalliseksi kaupungiksi. Kauneusosastoon kuuluu tietenkin ihanat rakennukset esim. Barri Goticilla samoin kuin kapeat ja romanttiset kujat näiden rakennusten väleissä. (Tässä vaiheessa on jo pakko tunnustaa, että kujilla tuli pusuteltua meikoisen usein :D). Mainitsematta ei tietenkään voi jättää Barcelonan rantoja, jotka olivat siistit ja kuuluvat mielestäni ehdottomasti tähän kauniiseen osuuteen kaupungista. Suuren vaikutuksen minuun tekivät Las Ramblasin katutaiteilijat. Olisin voinut katsella heitä vaikka koko päivän. Siihen emme kuitenkaan koko lomaa käyttäneet, koska niin paljon oli nähtävää ja koettavaa. Jalat kipeinä ja rakoilla kipitimme kilometri tolkulla Barcelonan katuja ja nautimme joka hetkestä.

Kummalliseksi kaupungin tekee Antoni Gaudin arkkitehtuuri. Kun puhun kummallisesta, tarkoitan kummallista hyvin positiivisessa mielessä. Ei ollut vaikeaa erottaa katukuvasta mikä oli Gaudia ja mikä ei. Monen kirjava mosaiikki ja normaalista suoraviivaisuudesta hyvinkin poikkeavat muodot rakennuksissa erotuivat selkeästi muista, ikinä näkemistäni, rakennuksista. Kaiken kirjava mosaiikki suurina kokonaisuuksina yllättäen miellytti silmääni. Saattaahan olla, että sain matkalta mukaani hippusen Gaudin "hulluutta", jota voin hyödyntää tämän syksyn lasimosaiikkikurssilla!! Heh... toinen mitä hyödynnän tulevissa lasitöissäni on Barcelonasta ostamani kenkäparin pohjakuvio. Juu ihan oikeasti niissä on loistava aihe pohjassa ja olen alkanut sitä jo vähän työstämäänkin. Nähtäväksi jää millainen on lopputulos. Sen varmasti julkaisen täällä blogissani.

Hotellihuoneemme yritti järkyttää henkistä tasapainoani jo heti matkan alussa. Toki olimme ottanet huoneen kahden tähden hotellista, koska halusimme panostaa hotellin sijaintiin, mutta silti se yllätti. Huone oli pimeä. Yhdellä seinällä oli pieni ikkuna, jonka näkymä ei silmiä kauneudellaan hivellyt. Ikkunasta ei nimittäin pystynyt katsomaan edes säätilaa. Näkymänä oli hotellin neljän huonesiiven muodostama noin 2,5 m x 2,5 m neliö, joka oli kaikenlisäksi katettu. Sokerina näköalan pohjalla olivat hotellin seiniä pitkin laskeutuvat viemäriputket. Siis niin romanttista. Positiivista huoneessa oli se, että sijainnistaan johtuen liikenteen melu ei häirinnyt ollenkaan, vaikka hotelli sijaitsi melkoisen vilkkaan kadun varrella. Lisäksi huone oli todella pimeä. Saimme siis nukkua ihan rauhassa.

Hotellin suhteen verenpaineitamme nostatti huoneemme oven lukko. Heti ensimmäisenä iltana vartija kävi avaamassa huoneemme oven, koska emme sitä omalla avaimellamme auki saaneet. Sama toistui toisena iltana ja kolmantenakin päivänä, mutta... päiväsaikaan huoltomies tuli ja purki koko lukon sillä aikaa, kun me köllöttelimme toisessa huoneessa. Hotellihenkilökunnan selitys tilanteelle oli uudessa kerrossiivoojassa, joka heidän mukaansa jotenkin kaksoislukitsi oven. Sama siivooja työskenteli kerroksessamme koko lomamme ajan, mutta kyseinen viesti ei hänelle asti tainnut koskaan kulkea. Viimeisenäkin iltana oli hyvin lähellä ettei ovi auennut omin voimin...

Kaikkineen matkasta jäin meille oikein hyvä mieli, vaikkakaan emme saaneet maistaa sellaisia churroja, joita Serranoissa syödään. (Niin olenhan aivan koukussa Serranoihin :D) Barcelona on käymisen arvoinen kaupunki ja siellä vierähtää helposti koko viikko. -Nana-